Tältä sivulta löydät yhteisymmärrysviikon pedagogisia materiaaleja perusopetukseen. Löydät tehtäviä eri aihealueisiin liittyen. Tutustu myös Dialogitaitajien tehtäviin ja vinkkeihin!
Uskontojen ja katsomusten moninaisuus
Dialogiharjoitteiden yhteydessä on hyvä muistaa, että jokaisella ihmisellä, niin uskonnollisella kuin ei-uskonnollisellakin, on arvoja ja katsomuksia joiden pohjalta suunnistaa elämässä. Ihmisen vakaumuksellinen ja maailmankatsomuksellinen identiteetti rakentuu suhteessa paikalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin. Uskontodialogin vuorovaikutteisessa kohtaamisessa voidaan tehdä näkyväksi paitsi uskontojen ja katsomusten välinen myös uskontojen ja katsomusten sisäinen moninaisuus.
Tavoite
Oppilas kykenee hahmottamaan omia mielipiteitään ja perustelemaan niitä. Oppilas harjoittelee muiden mielipiteiden kuuntelemista. Opettaja saa tietoa ryhmän lähtötilanteesta ja pystyy valitsemaan tulevat harjoitukset paremmin.
Harjoituksen kulku
Päätetään, kumpi luokan päädyistä on “täysin samaa mieltä” ja kumpi “täysin eri mieltä”. Opettaja esittää valitsemansa väittämät ja oppilaat kulkevat janalla oman mielipiteensä mukaisiin paikkoihin. Väittämät etenevät torjunnasta rakentavaan kriittisyyteen, joten alue, jossa suurimmalla osalla oppilaista on vielä harjoittelemista, saattaa tulla vastaan ennen viimeistä väittämää. Kunkin väittämän jälkeen keskustellaan väittämistä.
Väittämät
- En tiedä, mihin uskontoja ja katsomuksia tarvitaan.
- Minusta on mukavinta olla tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on samanlainen katsomus kuin minulla.
- En ole koskaan ajatellut, mitä katsomuksia eri ihmisillä on.
- Kaikilla uskonnoilla ja katsomuksilla on sama päämäärä.
- Kaikki katsomukset ja uskonnot ovat yhtä arvokkaita.
- Kaikki uskomukset ovat yhtä tosia.
- Minulle vieraissa uskonnoissa ja katsomuksissa on paljon sellaista, mitä minun on vaikea ymmärtää.
- Eri uskontojen edustajilla on oikeus harjoittaa uskontoaan julkisesti (esim. viettää juhlia, pukeutua uskontonsa mukaan) tässä maassa.
- Kuuntelen mielelläni, kun joku puhuu uskonnostaan tai katsomuksestaan.
- Voin olla samassa paikassa, jossa jotkut harjoittavat omaa uskontoaan (esim. rukoilevat tai juhlivat).
- Jos asuisin ulkomailla, voisin noudattaa kyseisen maan uskonnollisia tapoja (esim. paasto tai uskonnollisten säädösten mukainen pukeutuminen) ilman, että se vahingoittaisi omaa maailmankatsomustani.
- Minua ei haittaa, jos joku yrittää saada minut uskomaan niin kuin hän.
- Haluan aina tietää lisää, jos kuulen jotain epäilyttävää jostain uskonnosta tai katsomuksesta.
- Kaikissa uskonnoissa ja katsomuksissa on omat hyvät ja huonot puolensa, myös omassani.
Lähde: Askelia katsomusdialogiin
Medialukutaitoon liittyvässä harjoituksessa ryhmän jäsenet saavat tehtäväkseen kerätä viikon ajalta eri uskontoihin liittyviä mediajulkaisuja (artikkeleita, kuvia, uutisia, tv-ohjelmia, mainoksia, somejulkaisuja jne.) Viikon lopuksi esitellään löydettyjä materiaaleja ja käydään läpi julkaisuista heränneitä ajatuksia.
- Missä yhteyksissä eri uskonnot ja katsomukset mainitaan?
- Positiivista, negatiivista vai neutraalia uutisointia?
- Mitä uskontoja ja katsomuksia mainitaan?
- Millaisia ennakkoluuloja, stereotypioita tai mielikuvia julkaisuissa oli nähtävissä?
Harjoituksen vaihtoehtona on myös, että ryhmän ohjaaja valitsee mediasta uskontoaiheisia julkaisuja, joiden herättämien ajatusten pohjalta käydään keskustelua. Tämän harjoituksen avulla voidaan lisätä taitoja lukea mediaa kriittisestä näkökulmasta käsin sekä reflektoida omia mediaympäristöstä omaksuttuja vääriä tietoja ja ennakkoluuloja. Alati medioituvassa maailmassa kriittinen medialukutaito on ensiarvoisen tärkeää suhteessa lasten ja nuorten kehittyvään identiteettiin sekä maailmakuvan muodostamiseen.
Ryhmän ohjaaja lukee uskontotoperinteiden tarinoita. Lukuhetken jälkeen voidaan keskustella siitä mikä tarinassa oli hauskaa, mikä mielenkiintoista, mikä lohduttavaa, mikä jäi mietityttämään jne. Harjoitus sopii myös alakouluikäisille.
Uskontoja tarinankerronnan kautta
Ryhmässä luetaan yhteisesti valittu uskontoa käsittelevä kirja tai katsotaan elokuva. Ryhmäläiset analysoivat kirjallisuuden tai elokuvan pohjalta, miten uskontoa kuvataan kyseisessä teoksessa. Millaisia ajatuksia taiteen kautta kuvastusta uskonnollisuudesta nousee?
Tämän tyyppisen harjoituksen etuna voidaan nähdä, että taiteen kautta esitetty on usein hieman etäällä omasta arkisesta elämänpiiristä sen fiktiivisen luonteensa ansiosta. Aiheen saadessa etäisyyttä on sitä helpompi työstää. Toisaalta taide yleensä, kuten kaunokirjallisuus tai elokuva, herättää kokijassa helposti voimakkaitakin tunteita. Fiktiivinen aineisto tarjoaa kanavoidun väylän omien tunteiden käsittelyyn, suvaitsevaisuuden kasvattamiseen ja mahdollisten ennakkoluulojen purkamiseen.
Katsomuksellinen kohtaaminen
Katsomuksia ei tulisi nähdä ainoastaan uskomuksellisina tai filosofisina järjestelminä, vaan osana ihmisten käyttäytymistä, elämysmaailmaa ja identiteettiä. Uskonnot eivät ole monoliittisia rakenteita, vaan ajan ja kulttuurin mukana muuttuvia yhteisöllisen ja yksilöllisen tason elettyjä todellisuuksia. Tämän ymmärtäminen lisää uskontojen lukutaitoa, mikä on yksi keskeisimmistä taidoista oikeudenmukaisen ja rauhanomaisen maailman rakentamisessa. Uskontodialogi ei siis ole ainoastaan tiedon vaihtamista. Se antaa valmiuksia tulkita ja reflektoida sekä omaa että toisten katsomuksellista ja kulttuurista käyttäytymistä.
Harjoitus voidaan järjestää ryhmässä tai esimerkiksi koulun kuvataiteen tunnilla. Tila rauhoitetaan ja ryhmän jäsenet sulkevat silmänsä keskittyen kuuntelemaan. Ryhmän vetäjä lukee uskonnollisen tai uskontoon liittyvä tarinan. Kertomuksen herättämien mielikuvien pohjalta ryhmän jäsenet saavat vapaasti taiteilla työn. Lopuksi työt esitellään ja kukin ryhmän jäsen saa kertoa harjoituksen herättämistä ajatuksista. Harjoitus tarjoaa väylän tunteiden ja mielikuvien kautta käydylle keskustelulle sekä saattaa purkaa mahdollisia uskontoon liittyviä pelkoja ja ennakkoluuloja. Harjoitus voi myös lisätä kykyä tunnistaa omia tunteita ja puhua niistä ääneen.
Nooan arkki kertomus on yhteinen sekä juutalaisille, muslimeille ja kristityille. Kertomus löytyy sekä Raamatusta (1 Moos 6:99:17) että Koraanista (11:2549). Kertomus kerrotaan lapsen suuhun sopivana kuvakirjojen, kuvien ja oman kerronnan kautta.
Työskentely
Lapsiryhmä tutustuu kertomukseen ja lauluun Nooasta. Kertomus voidaan esitellä lapsille lukemalla, kertomalla, kuvien avulla, leikkimällä draamaleikkinä tai lelueläimillä. Sen jälkeen lapset askartelevat eläimiä eri menetelmillä. Eläimet voidaan sijoittaa yhteiseen isoon laivaan. Tuotokset kootaan näyttelyksi yhteiseen tilaan.
Esivalmistelut
- kirje lasten vanhemmille Yhteisymmärrysviikosta ja tulevasta työskentelystä, kutsu mukaan tarinatuokioon
- kuvakirjoja Nooan arkki-kertomuksista
- materiaaleja laivan ja eläinten askarteluun (esim. piirtäminen/ muovailu/ luonnonmateriaalit)
Kirjoja Nooan tarinasta
- Ensimmäinen sateenkaari – Nooan arkin tarina
- Vilskettä Nooan laivassa
- Lasten kuvaraamattu
- Abrahamin lapset – kolmen uskonnon yhteiset juuret
- Islamin 1-2 luokan oppikirja SALAAM
Askartelutarvikkeet
Tarvitaan askartelumateriaalia, josta askarrellaan laiva, eläimet ja sateenkaari. Eläimiä voi muovailla, askarrella vessapaperirullista, kankaista, savesta, taikataikinasta, kartongista, luonnonmateriaaleista. Tarinasta voi tehdä keppinukke tai nukketeatteriesityksen. Vedeksi tarvitaan suuria sinisiä kankaita, joita nostellaan ylös ja alas yhdessä lasten kanssa kertomuksen kohdassa, jossa vesi nousee ja laskee.
Musiikkia
- Lasten Virsi cd: Nooa
- Kenelle ojennan käteni
- Näin rauhaa rakennamme
Kuvia
Kuvamateriaalia löytyy Papunet kuvapankista netissä (eri uskontjen symbolit, pyhät kirjat, kuvitusta Nooana arkista) tai kuvientekoa kuvaohjelmalla (Boardmaker/Symbol) tai itse piirtämällä.
Lähde ja lisätietoja: ”Pikkuväki” varhaiskasvattajien ammattilehti (4/2015)
Tässä harjoituksessa omaa maailmankatsomusta käsitellään valokuvauksen keinoin. Ryhmän jäsenet tarkkailevat ympäristöään kuvaten asioita, jotka edustavat heille hyvää tai pahaa. Kuvien merkitykset kuvattavalle itselleen puretaan ryhmässä ja kuvista voidaan käydä dialogia miksi juuri jokin tietty asia edustaa tietylle ihmiselle hyvää tai pahaa hänen maailmassaan. Kuvista voidaan myös järjestää näyttely, jolloin dialogi ei jää ainoastaan ryhmän keskeiseksi vaan laajenee katsojien väliseksi. Harjoitus tuo esille sekä yksilölliset että kulttuuriset eroavaisuudet maailmankatsomuksissa ja mahdollistaa toiseuden ymmärtämisen syvemmällä tasolla. Kuvien kautta katselija pääsee hetkeksi katsomaan asioita toisen silmin.
Harjoitus: Sirpa Okulov, teoksesta Uskontodialogi, 2010
Etiikka
Uskontodialogia voidaan käydä lukuisin erilaisin lähtökohdin ja painotuksin. Yksi keino arjen ruohonjuuritason dialogissa on etsiä yhteisiä keskeisiä arvoperusteita, eettisiä periaatteita, jotka kaikki jakavat opillisista eroavaisuuksista huolimatta. Tämä ei tarkoita yhteisen eettisen säännöstön luomista ryhmässä, vaan perustavanlaatuista toisten kunnioittamisen tunnistamista, joka on löydettävissä lähes kaikista uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Lapsille ja nuorille on ensiarvoisen tärkeää opettaa toimimaan yhteyttä rakentavasti eri tavalla ajattelevien ihmisen kanssa, argumentoimaan omia mielipiteitä ja rohkaista hyväksymään toinen erilaisista näkemyksistä huolimatta. Kultaista sääntöä soveltaen voidaan sanoa, että kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, kaikkea ei tarvitse edes ymmärtää, mutta toista tulee aina kohdella niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan.
Pohjatietoina oppilailla olisi hyvä olla etiikan peruskäsitteistöä hallussa eli tehtävä sopii vanhemmille oppilaille.
Ryhmässä haetaan yhdessä tietoa ja keskustellaan eri uskontojen / katsomusten keskeisistä eettisistä arvoista. Harjoitus tuo esille, että uskontojen opillisista eroista huolimatta niillä kaikilla löytyy yhteisiä arvoja esimerkiksi suhteessa elämän kunnioittamiseen. Kultainen sääntö / vastavuoroisuuden periaate löytyy suurimmasta osasta uskontoja, minkä ympärille yhteistä näkemystä toisten kunnioittamisesta voidaan rakentaa. Ryhmä voi jakautua pieniksi alaryhmiksi niin, että kukin ryhmä keskittyy yhden uskonnon tai katsomuksen eettisten sääntöjen etsintään ja nostaa esille esimerkiksi kolme tärkeätä arvoa. Kaikki ryhmät lukevat ääneen löytämänsä uskonnon tai katsomuksen arvot ja niiden pohjalta käydään keskustelua yhteneväisyyksistä tai mahdollisista eroista.
Miksi ihmisten on joskus vaikea hyväksyä toistensa uskontoa / maailmankatsomusta?
Aiheeseen kannattaa herätellä jollain ajankohtaisella uutisella
Kysymyksiä keskustelun tueksi tai itsekseen pohdittavaksi
- Miksi ihmiset joskus perustelevat konfliktien aloittamista uskonnoilla? Puetaanko konflikti uskontokonfliktiksi, vaikka konfliktin syyt ja juuret ovat ehkä muissa ongelmissa. Mitkä voivat olla nämä ongelmat?
- Onko Suomessa uskontojen tai katsomusten välisiä konflikteja?
- Miten uskontojen välisiä konflikteja voisi lievittää?
- Millaista rauhan edistämistyötä Suomessa tai muualla tehdään eri uskontojen ja katsomusten piirissä?
- Mikä rooli on uskonnollisilla järjestöillä konfliktien ja rauhan edistämisen suhteen?
- Minkälaisia haasteita uskonnolliset järjestöt voivat kohdata yrityksissään edistää rauhaa konfliktitilanteissa?
- Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä?
Valta on vaikea asia. Mitä valta on? Kenellä valta on? Valta on sillä, joka vaikuttaa muihin. Johtaminen on pohjimmiltaan ja puhtaimmillaan vaikuttamista. Näin johtamista ei takaa asema, vaan esimerkki. Kuinka vallasta, vaikuttamisesta ja johtamisesta tulisi keskustella nuorten kanssa? Keskeistä vaikuttamisessa on liittyminen perinteen ja uudistamisen prosessiin.
Vaikuttaminen nousee näystä, unelmasta ja kyvystä sitoutua sen toteuttamiseen. Tästä on esimerkkinä amerikkalainen ihmisoikeustaistelija Martin Luther King Jr. Esittelen seuraavaksi yhden esimerkin vaikuttajatunnista rippikoulutunnille, isoskoulutukseen tai kouluopetukseen.
Lämmittely
- Martin Luther Kingin laulu
- Mitä kukin kuulee laulussa? Mikä on se uusi maa, jota odotetaan? Keskustellaan laulun sanomasta.
- Kuka oli Martin Luther King Jr? Mitä nuoret tietävät hänestä?
- Katsellaan video ”I have a dream” youtubesta.
- Keskustellaan historiasta: mustien kansalaisoikeuksista ja rotusorrosta. Mitkä asiat olivat luvallisia vain valkoisille?
- Mietitään Martin Luther Kingin toiminnan lähtöajatusta kansalaistottelemattomuuteen: Julistuksen sisältö Jeesuksen Vuorisaarnasta, toimintaperiaate Mahatma Gandhin väkivallattomasta vastarinnasta.
- Voidaan myös käsitellä pasifismin historiaa.
- Voidaan lisäksi kuunnella U2-yhtyeen lauluja ”In the name of Love (Pride)” tai ”MLK” levyltä Unforgettable Fire.
Mind Map
- Keskustellaan siitä, mitä on vaikuttaminen? Mikä on vaikuttanut minuun? Esim. mainos, biisi, elokuva tai kuva.
- Kuka on vaikuttanut minuun? Milloin? Miten? Tätä toteutetaan esim. mind map – tyyppisellä yksilötyöllä.
- Mitä vaikuttajat ovat saanet aikaan minussa? Onko joku/jotain vaikuttanut liikaakin tai negatiivisesti?
- Lopulta keskustelua jatketaan parin kanssa.
Keskustelu
- Mietitään sitä, kenestä tulee vaikuttaja? MIETIN MENEEKÖ NUORILLA SEKAISIN TÄSSÄ TARKOITETTU VAIKUTTAJA JA INFLUENSSERI? Kootaan ajatukset pienen ryhmän kanssa.
- Voidaan esim. nostaa esille seuraavia seikkoja: ajettavat asiat, henkilön ominaisuudet (esim. tausta ja karisma), yhteiskunnalliset rakenteet ja tilanne.
- Puhutaan tietoisesta rakentamisesta. Voiko vaikuttajan synnyttää?
Purkaminen
- Harjoituksen purkaminen. Nostetaan kysymys esille uudelleen: Mitä on vaikuttaminen? Johtaminen on puhtaimillaan vaikuttamista.
- Vaikuttaminen lähtee pienistä ideoista. Kaikki voivat vaikuttaa.
Lähde: Kari Kanalan harjoitus kirjassa Uskontodialogi – kasvatusta kulttuurien kohtaamiseen s. 56-57. Osin muokattu.
Löydät lisää yhteisymmärrysviikon materiaaleja täältä!
