Kirjoittaja: Monika Metsälinna
Kuvat: Espoonlahden asukaspuistot
Soukan asukaspuisto osallistui ensimmäistä kertaa yhteisymmärrysviikon toimintaan (vuonna 2026). Esihenkilö toi kokoukseen tiedon tällaisesta viikosta ja kannusti siihen osallistumaan. Työkokonaisuuteemme kuuluu neljä asukaspuistoa Espoonlahden alueelta Espoosta, jotka kaikki osallistuivat viikon toimintaan.
Teimme infon asiakkaille yhteisymmärrysviikosta ja tähän löysimme tietoa katsomusdialogin nettisivuilta. Yhteisymmärrysviikon käsitteet piti ensin aueta meille työntekijöille, jotta pystyimme ruveta suunnittelemaan juuri meidän kohderyhmällemme toimintaa. Asukaspuistotoiminta on suunnattu lapsiperheille ja koululaisille. Äidit, isät ja muut hoitajat sekä vauvat, taaperot ja leikki-ikäiset lapset osallistuvat toimintaan yhdessä oman aikuisen kanssa. Lapset ovat iältään muutamasta kuukaudesta isoihin koululaisiin. Toimintaa on sekä sisällä että ulkona. Toiminta on avointa ja maksutonta, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita osallistuakseen toimintaan.
Yhteisymmärrysviikolle löytyi paljon valmista materiaalia, mutta koimme haasteeksi löytää juuri meidän kohderyhmällemme materiaalia. Asiakasperheiden lapset ovat pieniä, vauvoista leikki-ikäisiin, ja valmis materiaali oli enemmän suunnattu isommille lapsille. Koululaisille löysimme kivasti erilaista materiaalia. Kaipasimme kohdennettua materiaalia ihan pienille lapsille yhdessä tehtäväksi oman aikuisen kanssa. Tätä materiaalia rupesimme suunnittelemaan yhdessä asukaspuistojen kesken. Tapahtuman järjestämistä edesauttoi Katsomusdialogin toimistosta saadut neuvot.
Soukan asukaspuistossa valitsimme teemaksi tunteet ja empatian. Asukaspuiston piha-alueen pikku metsän puut saivat kasvoikseen hymiöt, joilla oli erilaisia tunteita. Tunteiden tunnistamisen myötä tuli opittua myös eri puulajeja. Pihalta pääsi etsimään muun muassa iloisia koivuja, rakastuneita kirsikkapuita ja surullisen taalainkoivun. Asukaspuiston sisätiloissa lapset pääsivät leikkimään eläinlääkärileikkiä hoitaen omaa pehmoeläintään. Muistutimme samalla, että eläimilläkin on tunteita. Koululaiset pääsivät pohtimaan, tunteiden ja empatiataitojen lisäksi, omia vahvuuksiaan ja kaveritaitojaan. Vanhemmat haastoimme pohtimaan ja kirjoittamaan ylös oman lapsensa vahvuuksia Minun vahvuuteni – kukan terälehtiin. Musiikkimaalauksessa kuuntelimme klassista musiikkia ja antauduimme tunteidemme vietäviksi musiikkimaalauksen keinoin. Toteutimme Rauhan lintu – nimisen yhteisöllisen taideteoksen, johon jokainen asiakas sai piirtää ja leikata oman kätensä linnun suliksi. Pienin sulka oli kolmen kuukauden ikäisen vauvan käden kuva. Yhteisen taideteoksen tekeminen lisäsi yhteisöllisyyttä ja avasi hyviä keskusteluja asiakkaiden ja työntekijöiden kesken. Taideteoksen syntyä oli hauskaa seurata päivittäin.
Latokasken asukaspuisto teki yhteisen Iloiset rinkulat – taideteoksen asukaspuiston salin kattoon kaikkien asiakasryhmien kanssa (vauvat, taaperot ja leikki-ikäiset lapset vanhempineen sekä koululaiset). Latokasken henkilökunnan mukaan kaikki asiakasryhmät näkivät konkreettisesti, mikä on yhteistyön voima ja erityisesti koululaisille tämä asia hahmottui. Kaikki ihastelivat lopullista, ihanan värikästä työtä salin katossa.
Kivenlahden asukaspuisto järjesti yhdessä lapsiperheiden kanssa oman kulttuurin aamupalan, johon jokainen sai halutessaan tuoda syötävää. Yhteisellä aamupalalla syötiin muun muassa indonesialaista nasi kuning riisiä ja tempeh goreng maustettua tofua, suomalaisia karjalanpiirakoita munavoilla sekä kosovolaisia lettuja.
Kivenlahden asukaspuiston Maailman ympäri – musiikkihetkellä laulettiin ja soitettiin erilaisilla soittimilla eri kulttuurien lauluja. Musiikkimatkalle lähdettiin Suomen Lapista kuunnellen joikuja ja lapinrumpua. Matkalla käytiin Australiassa, Havaijilla ja Afrikassa. Matkan lopuksi palattiin takaisin Suomen lumisiin maisemiin Lumiukkomarssi – laulun siivittämänä. Ruoan ja musiikin kautta yhteisymmärryksen lisääminen oli Kivenlahden henkilökunnan mielestä oikein hyvä ja matalankynnyksen tapa lisätä tietoisuutta erilaisista kulttuureista.
Pisan asukaspuistossa asiakkailla oli mahdollisuus maalata lapsen käden tai jalan kuva paperille ja kirjoittaa kuvaan muun muassa mitä omia perinteitä ja arvoja vanhempi haluaa siirtää omalle lapselleen. Pisan asukaspuiston pihalla oli lapsille Lippusuunnistusta, jossa oli eri maiden lippuja. Lippujen kohdalla oli apukysymyksiä keskustelun tueksi. Apukysymysten avulla pohdittiin muun muassa mitä tässä maassa syödään, mitä kieliä maassa puhutaan ja mitä juhlia maassa vietetään. Lippusuunnistuksen avulla syntyi hyviä keskusteluja asiakkaiden ja työntekijöiden kesken.
Yhteisymmärrysviikkoon osallistuminen toi myös meille työntekijöille lisää tietoa ja ymmärrystä aiheen tiimoilta. Alun hämmennyksen jälkeen, mitä tämä yhteisymmärrysviikko oikein tarkoittaa, kaikille työntekijöille jäi hyvä fiilis viikosta. Uskomme, että kun oma ymmärrys lisääntyy, niin tätä tärkeää tietoa on helpompi viedä eteenpäin asiakkaillemme. Vaikka yhteisymmärrysviikkoa on vietetty jo vuosia, niin tämän viikon viettäminen tuli kuitenkin monelle asiakkaalle yllätyksenä. Harva oli kuullut yhteisymmärrysviikosta. Viikon aikana tietoisuus asian ympärillä lisääntyi asiakkaille, niin aikuisille kuin lapsillekin. Asiakkaat antoivat viikosta hyvää palautetta. He olivat todella tykänneet viikosta. Yhteisymmärrysviikon sanoma avautui laajemmin ja keskustelu asian ympärillä jatkui pitkään vielä teemaviikon jälkeenkin. Tarkoituksenamme on juhlistaa yhteisymmärrysviikkoa myös ensi vuonna ja tehdä tästä viikosta perinne Espoonlahden asukaspuistoihin.
