1. Kartoitetaan aihepiirin kannalta kiinnostavia toimijoita

2. Otetaan yhteyttä kyseiseen yhteisöön ja kerrotaan ainakin seuraavat asia:

• • Millaiselle kohderyhmälle vierailua suunnitellaan? (yksi ryhmä, esim. koko päiväkoti, onko mukana huoltajia…)
  • Mistä teemasta ollaan kiinnostuneita?
  • Millaisin toivein asiantuntijan vierailua toivottaisiin? (esim. toiminnalliset tuokiot)

→ Yhteisö osaa yleensä antaa sopivien henkilöiden yhteystietoja.

3. Sopikaa vierailijan kanssa seuraavat asiat:

• Mitä vierailulta toivotaan?
• Mikä on kohderyhmä?
• Mistä teemasta ollaan erityisen kiinnostuneita?
• Mitkä ovat koulun toimintaa ohjaavat periaatteet?
• On tärkeää kuunnella myös, mitä vierailija itse pitää tärkeänä teeman kannalta ja antaa hänen tuoda kokemuksensa ja näkökulmansa esiin, näistä voi nousta jotain sellaista, jota alunperin ei olisi osannut ajatellakaan.

Onko vierailu avoinna myös vanhemmille? Sopikaa, voivatko vanhemmat osallistua vierailun suunnitteluun niin, että he saavat vierailijasta tietoa ja keskustelevat vierailusta kotona lastensa kanssa. Vanhemmat voivat myös kirjata ylös lasten kommentteja ja kysymyksiä.

1. Perehdytään aihepiiriin aihepiiriin lapsiryhmän edellytysten mukaisella tavalla esim.

• • kuvien
  • satujen
  • musiikin
  • keskustelujen
  • leikin
  • esineiden
  • makujen
  • tuoksujen avulla

2. Kerätään lapsilta heitä kiinnostavia aihepiirejä ja kysymyksiä ikätaso huomioiden. Kiinnostusta voi ilmaista kysymysten lisäksi esim. kuvien, musiikin tai muiden virikkeiden avulla.

3. Mahdollisuuksien mukaan lähetetään kysymykset etukäteen vierailijalle.

4. Varmistetaan, että vierailija tietää mihin hän on tulossa (vierailun tavoite, yhteisesti sovitut käytänteet) ja että tilasta löytyy vierailijan kaikki tarvitsema (esim. videotykki tai tietokone)

→ Muistakaa sopia tapaamispaikka ja vaihtaa yhteystiedot!

• Esitellään vierailija hänen toivomallaan tavalla
• Kerrotaan ryhmälle, miten vierailu etenee

Vierailussa kysymysten ja kommenttien herättelijänä voi hyödyntää leikkiä, taidetta ja liikettä.

• Syvennetään teemoja esimerkiksi erilaisten projektien muodossa, kuten
  • piirtämällä
  • leikkinurkan pystyttämisellä
  • valokuvien ottamisella lasten mielestä aiheeseen liittyvistä esineistä.
  • Aiheen käsittelyä voi jatkaa myös kotona vanhempien kanssa jollakin yhteisellä tehtävällä.

•  Mikäli ryhmässä herää lisäkysymyksiä, voidaan ottaa vielä yhteyttä vierailijaan.
• Vierailijan kanssa voidaan miettiä muita yhteistyön muotoja tai uutta vierailua myöhemmin.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja vierailut esimerkiksi kirjastoon, museoon, kulttuuriperintökohteisiin, teatteriin ja huoltajien työpaikoille rikastavat lasten oppimisympäristöjä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, s. 33)

Varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään suomalaista kulttuuripe rintöä ja kansalliskieliä sekä yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, s. 31)

Oppimisympäristöissä edistetään lasten kielellistä kehitystä ja kielitietoisuutta sekä tuodaan näkyväksi kulttuurista moninaisuutta. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, s. 33)

Varhaiskasvatuksen tehtävä on kehittää lasten valmiuksia ymmärtää lähiyhteisön monimuotoisuutta ja harjoitella siinä toimimista. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, s. 44)

Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat ensisijaisesti lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan katsomusten rinnalla. Tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä. Lasten kanssa tutustutaan erilaisiin katsomuksiin ja niihin liittyviin perinteisiin. Luon tevia tapoja tarkastella katsomuksia ovat esimerkiksi vuodenkiertoon liittyvät juhlat ja tapahtumat sekä päivittäiset tilanteet, kuten pukeutuminen tai ruokailu. Lasten ihmettelylle annetaan tilaa, ja heidän kanssaan pohditaan heitä askarrut tavia elämänkysymyksiä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, s. 45)

Tavoitteena on kasvattaa lapsia ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia mutta samanarvoisia. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, s. 45)

Oppimisympäristöihin liittyvät omakohtaiset havainnot, kokemukset ja elämykset auttavat lapsia ymmärtämään (syy- ja seuraussuhteita sekä) kehittymään  ajattelijoina ja oppijoina. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, s. 46)