ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
Voit edistää katsomusdialogitaitoja yhteistyössä oman alueesi toimijoiden kanssa. Tutustu alueellisen yhteisyön askeliin ja tule mukaan luomaan dialogia lasten ja nuorten arkeen!
Uskonnot ja katsomukset näkyvät lasten ja nuorten arjessa — jollain on risti kaulassa, toinen käyttää huivia. Yksi valitsee kasvisruokaa, toinen välttää sianlihaa, kolmas soveltaa tilanteen mukaan. Joissain kodeissa vietetään joulua, toisissa id al-fitriä ja joidenkin perheiden juhlakulttuuri ei sisällä uskonnollisia elementtejä.
Katsomusyhteisöt kuten seurakunnat voivat omalta osaltaan vahvistaa katsomusdialogitaitoja ja tukea kasvattajien työtä. Paikallinen yhteistyö tuo näkyväksi alueen katsomuksellisen moninaisuuden. Yhteistyön kautta ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan, arvostus lisääntyy ja yhdessä tekeminen helpottuu. Alla esitellään alueellisen yhteistyön askeleet, jotka pohjautuvat Dialogitaitajien Lapin ja Pohjois-Suomen alueelliseeen kehittämishankkeeseen.
Yhteisössä on hyvä pohtia seuraavia kysymyksiä:
- Mitä arvojamme yhteistyö toteuttaa?
- Miten lapset, nuoret ja perheet hyötyvät yhteistyöstä?
- Miten yhteistyö tukee koulun ja päiväkodin tavoitteita?
- Mitä erityisosaamista meillä on?
- Mitä hyötyä katsomusdialogista on meille?
On tärkeää pohtia, miksi haluamme osallistua katsomusdialogiin. Yksittäinen työntekijä tarvitsee johdon tuen ja työaikaa yhteistyön rakentamiseen.
Rovaniemen katsomusverkoston taustalla oli kaupungin toteuttama katsomuskasvatuksen tarvekartoitus. Tavoittena oli selvittää, mihin katsomuskasvatukseen liittyvissä asioissa varhaiskasvattajat toivoivat tietoa, tukea ja yhteistyötä. Lisäksi selvitettiin, missä aiheissa vastaajat kokevat osaamista ja vahvuutta. Kartoituksen perusteella Rovaniemen kaupunki laati yhteistyölle neljä tavoitetta:
- Kasvattajat saavat rohkeutta kohdata oma lapsiryhmä ja sen katsomuksellinen ja kulttuurinen moninaisuus.
- Tuetaan sensitiivistä ja myönteistä vuorovaikutusta lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa.
- Katsomus nähdään osana identiteettiä ilman, että se leimaa lasta.
- Tuetaan Rovaniemen “lapsiystävällinen kunta” imagoa: lapsen katsomuksellisen ja kulttuurisen identiteetin tukeminen on osa hyvinvointia ja liittyy mielenterveyteen.
Rovaniemen evankelisluterilainen seurakunta lähti mukaan hankkeeseen kirkkoherra Ilari Kinnusen johdolla. Kinnusen mukaan nykyisessä työelämässä on viisaasti valittava, mitä hankkeita lähdetään edistämään. Katsomusdialogi on teema, joka koskettaa seurakunnan perustehtävää. Lisäksi Rovaniemen seurakunnalla on yhteistyösopimus kaupungin kanssa ja tapahtumia oli järjestetty yhdessä aiemminkin.
Kartoitusvaiheessa on hyvä pohtia
- Mitä verkostoja meillä jo on?
- Kuka ottaa yhteyttä katsomusyhteisöihin?
- Miten huomioimme osallistujien kielitaidon?
- Mitkä koulut ja päiväkodit kutsumme mukaan yhteistyöhön?
- Ketä kaupungin/kunnan edustajia kutsumme mukaan?
Yhteistyötä voi rakentaa monella tavalla. Aluksi voi kartoittaa, mitä katsomuksia ja uskontoja paikkakunnalla vaikuttaa ja lähteä rakentamaan alueellista yhteistyötä heidän kanssaan. Ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko, MAP-kirkko, vapaat kristilliset seurakunnat, vapaa-ajattelijat ja humanistit, bahá’í t, hindut, kansanusko, juutalaisuus, islam… Meitä on niin moneksi, ettei kannata tavoitella täydellistä listaa. Yhteistyö saa rauhassa kasvaa ja kehittyä. Toinen vaihtoehto on selvittää, mitkä uskonnot ja katsomukset ovat edustettuina jossain tietyssä päiväkodissa tai koulussa. Yhteistyöhön kutsutaan näitä katsomuksia tuntevia henkilöitä, esimerkiksi lasten vanhempia. Mikäli kunnassa toimii kieli- ja kulttuurikoordinaattoreita, heillä on usein valmiita verkostoja.
Monet yhteisöt toimivat vapaaehtoisvoimin. Näin ollen tapaamiseen ei välttämättä ole mahdollisuutta osallistua virka-aikaan. Myös esimerkiksi rukoushetket tai sapatti voivat vaikuttaa tapaamisen ajankohtaan. Yhteisen ajan löytämisessä ennakointi auttaa. Lisäksi tapaamisia voi olla useampi, jotta kiinnostuneet pääsevät mukaan.
Rovaniemen alueen katsomusverkoston kokoaminen aloitettiin kartoittamalla olemassa olevia yhteyksiä. Laajimmat verkostot löytyivät Rovaniemen evankelis-luterilaisen seurakunnan kansainvälisestä työstä sekä varhaiskasvatuksen kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden kehittämisverkostosta (ROI-Reimari -verkosto). Henkilökohtaisten verkostojen lisäksi tavoiteltiin puhelimitse ja sähköpostitse katsomusyhteisöjen yhteyshenkilöitä.
Tapaamista suunnitellessa kannattaa pohtia:
- Millainen kutsu tavoittaa ja motivoi?
- Millaista yhteistyötä on jo olemassa? Mitä haluamme vahvistaa ja edistää jatkossa?
- Miten viestimme ja pidämme yhteyttä?
- Kuka kutsuu seuraavat tapaamiset koolle?
Ensimmäiseksi tapaamispaikaksi kannattaa valita neutraali tila, kuten kirjasto tai asukastila. Kutsussa kerrotaan tapaamisen tavoite, ketä on kutsuttu mukaan sekä mitä osallistujilta toivotaan (esimerkkikutsu).
Kutsuun on hyvä liittää mukaan turvallisemman keskustelun ohjeet.
Varataan aikaa tutustumiselle. On tärkeää, että jokainen saa kertoa taustastaan ja motivaatiosta yhteistyöhön. Vähitellen yhteistyölle on hyvä määritellä tavoite, johon kaikki voivat sitoutua. Kun tehdään yhteistyötä kasvatuksen kentässä, koulun ja varhaiskasvattajien konkreettiset toiveet muodostavat usein selkeän tavoitteen.
Tapaamisissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Millaista kasvatustoimintaa yhteisö järjestää?
- Mitä yhteistyötä olette tehneet kasvatuksen kentällä esim. varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa? Tai mitä yhteistyötä päiväkotinne tai koulunne on järjestänyt yhteistyössä eri yhteisöjen tai toimijoiden kanssa? HUOM: myös se on tärkeä tieto ettei ole tehty vielä yhteistyötä.
- Mitä katsomuksiin, kulttuureihin ja uskohtoihin liittyvää toimintaa olet kaivannut lapsille ja nuorille?
- Minkälainen toiminta voisi lisätä yhteisymmärrystä eri katsomusten, kulttuurien ja uskontojen välillä?
- Mihin haasteisiin kaipaat apua? Mitä apu voisi olla?
- Keitä voisimme vielä kutsua mukaan tämän verkoston toimintaan?
Rovaniemen katsomusverkoston ensimmäiseen tapaamiseen kutsuttiin yli 30 osallistujaa 14 eri katsomusyhteisöstä. Kolmen yhteisen tapaamisen ja työpajojen myötä verkosto alkoi vähitellen vakiintua.
Kun toiminta on käynnistynyt, on hyvä pohtia seuraavia kysymyksiä
- Kuinka usein ja missä tapaamme?
- Kuinka suhtaudumme mahdollisiin vastoinkäymisiin?
- Kuka organisoi tapaamiset vai vuorotellaanko koollekutsujaa?
- Kuinka yhteistyö integroidaan osaksi kaupungin/kunnan palvelurakenteita?
Rovaniemen katsomusverkosto tapaa jatkossa 1-2 kertaa vuodessa, koollekutsujana toimii kaupungin varhaiskasvatuksen pedagoginen asiantuntija. Varhaiskasvattajat saavat kaupungin yhteyshenkilöltä Dialogitaitajien vierailuohjeistuksen lukuvuoden alussa. Lisäksi verkosto kehittää yhteistyötahojen kanssa katsomusten juhlakalenterin tukemaan varhaiskasvattajien työtä. Syksyn 2023 aikana katsomusverkosto on kasvanut kieli-, kulttuuri- ja katsomusverkostoksi ja sen tavoitteena on laajentua myös perusopetuksen puolelle.
Rovaniemen vahvuus on ollut ennakkoluulottomuus ja valmius yhteistyöhön yli tehtävärajojen. Kaikesta tekemisestä heijastuu halu olla lapsen puolella — halu kohdata jokainen perhe arvokkaana osana yhteisöä. Ruohonjuuritason dialogeja on pidetty yhteisöllisyyden kannalta tärkeimpinä. Rovaniemellä toivotaan, että toiminta kehittyy edelleen ja löytää konkreettisia muotoja näkyä kasvatuksen arjessa sekä mahdollistaa myös vaikeiksi koetuista teemoista puhumisen.